Kuin rippituolissa
Tänään asianajajan tapaamisella emme enää tuohtuneet katsellessamme Kremlin ja vankilan viranomaisten keksintöä. Me vain nauroimme. Viiteen minuuttiin emme pystyneet lopettamaan.
Kukaan ei ole varmasti nähnyt koskaan tällaista. Aiemmin asianajajia on kielletty välittämästä papereita ja heidät on eristetty minusta yhtenäisellä muovilevyllä ja metalliristikolla. Nyt muovista on tehty läpinäkymätön. Sen päälle on liimattu kalvo, eivätkä asianajajat pysty edes näyttämään minulle papereita.
Tällainen asianajajan tapaaminen on aivan kuin rippi katolisessa kirkossa. Istun tuolilla kopissa, jonka koko on metri kertaa metri. Edessäni on muoviseinä, jonka takaa häämöttää ihmishahmo. Vain äänestä voi arvata, että hän on asianajaja. Haluaisin jatkuvasti sanoa: ”Pyhä isä, antakaa anteeksi. Olen tehnyt syntiä.”
Julkaistu sivulla https://facebook.com/navalny 16.9.2022
Suomentanut Päivi Kremenenko
< 88 Onneksi olkoon, Jevgeni 14.9.2022 ------ 90 Vain kynä ja paperi 20.9.2022 >