Vankilassakin juhlittiin

Uusivuosi vankilassa pärjää epätavallisten juhlien joukossa. Samaan sarjaan kuuluu kaikenlainen teille mieluisa juhlinta, josta kerrotte: ”Olimme vuoden vaihtuessa uimarannalla.” ”Me otimme uudenvuoden vastaan lentävässä lentokoneessa.”


On hämärän peitossa, montako tällaista juhlaa minulla on vielä edessäni. Niistä ensimmäinen jää tietenkin mieleen.


Täällä kaikki sopii hienosti uudenvuoden tunnelmaan. Lunta on valtavasti. Se on valkoista ja hyvin puhdasta. Autoja ei kulje, eikä teille ripotella mitään.


Nietokset ovat suunnattomia ja neliömäisiä. En vitsaile. Se on yleistä typeryyttä, joka on yhteistä vankilalle ja armeijalle. Tavallinen kinos kuuluu siviiliyhteiskuntaan, mutta täällä vallitsee sekasorto. Siksi nietoksista tehdään vanerilevyjen avulla neliskulmaisia.


Olkoonkin älytöntä, mutta minulle se on lapsuusnostalgiaa. Korvuslakki, valkea lumi ja neliskulmaiset kinokset. Aivan kuin olisin jälleen yhdeksänvuotias ja menossa isän luo työpaikalle, armeijan osastoon.


Minkäänmoista juhlaillallista täällä ei ollut, mikä oli suuri pettymys. Luulin, että annettaisiin edes muodollinen mandariini. Mutta saatiin jotain tärkeämpää: sallittiin valvominen yhteen yöllä, ja koko ajan sai käyttää keittiötä.


Alettiin loihtia ruokaihmeitä. Varastoja availtiin avokätisesti, joten tarjolla oli mandariinejakin, täytekakkua ja Coca-Colaa.


30 minuuttia ennen puoltayötä parakkiin tultiin toivottamaan hyvää uutta vuotta. Vankirivin edessä, siis meidän edessämme, tanssi muutama muu vanki. He olivat pukeutuneet eläimiksi ja pakkasukoksi. Operatiivivaltuutettu katseli vieressä. Kasvatustyön osasto kuvasi tapahtumaa. Klassinen tilanne, jossa jokaista hävetti. Toivottiin, että kaikki loppuisi pikimmiten.


Kun pakkasukko pyysi ”lapsia lausumaan runonsäkeen”, 71-vuotias Valera (aiheuttanut vakavia ruumiillisia vammoja, iskenyt naapuria veitsellä), esitti kaikkien yllätykseksi omia runojaan. Hän lausui säkeet:


”Pakkasukko, päästä meidät ehdolliseen ennenaikaiseen vapauteen. Jos et kaikkia, niin edes joka toisen.”


Ehdollista ennenaikaista vapautumista pakkasukko ei luvannut mutta antoi Valeralle kourallisen makeisia.


Saatiin lupa herätä vasta aamuseitsemältä. Heräsin kuitenkin 5.30 kuten tavallisesti ja vain LOJUIN SÄNGYSSÄ. Kun 6.45 nousin ja menin laiskasti pesulle, tunsin olevani kuin nautiskelija silkkinen aamutakki yllään, ihminen, joka astelee meluisien illanistujaisten jälkeen makuuhuoneesta vesidiskoon.


Tammikuun 1. päivän aamuvoimistelu oli luvattu perua. Ilmeisesti kuitenkin oli päätetty, että vangit saisivat liian suuren annoksen mukavuuksia, mitä he eivät ehkä kestäisi. Uskokaapa, että aamuvoimistelu seitsemältä on tosi ok-juttu.


Juhla oli siis oikein hyvä. Pidin siitä.


Toivottavasti tekin vietitte hyvän uudenvuoden.😉


Julkaistu Aleksei Navalnyin Instagram-tilillä (@navalny) 10.1.2022


Suomentanut Päivi Kremenenko


Osikon kuva on muokattu Wikimedia commonstin kuvasta New Year's Eve Feast, Russian Style.jpg (alkuperäinen kuva Adam Baker/flickr) ja sitä käytetään sekä jaetaan edelleen CC BY 2.0 -lisenssillä. Kuvaa käytetään kuvitustarkoituksessa eikä se välttämättä anna todellista käsitystä Navalnyin vankilaoloista.