Vakaumuksen tähden
Tasan kolme vuotta sitten palasin Venäjälle saatuani hoitoa myrkytyksen jälkeen. Minut pidätettiin lentoasemalla, ja kolme vuotta olen istunut.
Ja kolme vuotta olen vastaillut yhteen ja samaan kysymykseen.
Vangit esittävät sen yksinkertaisesti ja suoraan.
Vankilahallinnon työntekijät kysyvät varovasti, kun rekisteröintilaitteet on sammutettu:
”Miksi tulit takaisin?”
Vastatessani minua jo vähän harmittaa kahdesta syystä. Ensinnäkin olen närkästynyt itseeni, koska en ole löytänyt sellaisia sanoja, jotka kaikki ymmärtäisivät ja lakkaisivat kyselemästä. Toiseksi minua kismittää viime vuosikymmenten politiikka Venäjällä. Se on juurruttanut yhteiskuntaan sellaiset salaliittoteoriat ja kyynisyyden, että ihmiset eivät periaatteesta usko yksinkertaisiin syihin. Koska olen palannut, olen muka sopinut asioista jonkun kanssa. Tämä ajatus ei vain ole toiminut, tai se ei ole vielä alkanut toimia. On olemassa jokin ovela suunnitelma, jossa Kremlin tornit ovat mukana. Joka tapauksessa on jokin SALAINEN perimmäinen syy. Politiikassahan kaikki toimii toisin kuin miltä näyttää.
Mutta ei ole mitään salaisuuksia eikä suunnitelmia. Kaikki on todellakin aivan yksinkertaista.
Minulla on maani ja vakaumukseni. En halua kieltää maata enkä näkemyksiäni. En voi pettää niitä. Jos vakaumuksesi maksaa jotain, sinun on oltava valmis seisomaan sen takana. Ja jos on tarpeen, pitää suostua uhrauksiin.
Jos ihminen ei ole tähän valmis, hänellä ei ole mitään vakaumustakaan. Hänestä vain tuntuu, että on. Kyse on pelkistä ajatuksista päässä, ei vakaumuksesta eikä periaatteista.
Tämä ei tietenkään merkitse, ettei kaikilla niillä, jotka eivät istu vankilassa, olisi vakaumusta. Jokainen maksaa hinnan omalla tavallaan. Monille se on hyvin korkea ilman vankilaakin.
Olen ollut ehdolla vaaleissa ja tavoitellut johtoasemia. Mutta minua tarvittiin muuhun. Kiersin koko maan ja julistin puhujalavalta: ”Lupaan, etten petä enkä jätä teitä.” Palaamalla Venäjälle täytin lupaukseni äänestäjilleni. Täytyyhän Venäjälle lopultakin tulla poliitikkoja, jotka eivät valehtele.
Minun pitää nyt maksaa yksinäissellissä istumisella oikeuteni pitää näkemykseni ja ilmaista ne Venäjällä. En tietenkään tykkää istumisesta mutta en kiellä ajatuksiani enkä kotimaatani.
Näkemykseni eivät ole eksoottisia, nurkkakuntaisia eivätkä radikaaleja. Kaikki, mihin uskon, perustuu tieteeseen ja historiasta kertyneeseen kokemukseen.
Vallanpitäjien on vaihduttava. Rehelliset ja vapaat vaalit ovat paras tapa valita johtajat. Kaikki tarvitsevat rehellistä oikeuslaitosta. Korruptio tuhoaa valtion. Sensuuria ei tule olla.
Tulevaisuus pohjautuu näihin periaatteisiin.
Vallassa on nyt vähäpätöinen kuppikunta. Sillä ei ole mitään aatteita. Johtajien tavoitteena on vain pysyä palleillaan. Teeskentely on hiottu täydelliseksi, niin että voi kääriytyä mihin tahansa kaapuun. Niinpä moniavioisista on maassamme tullut konservatiiveja ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen jäsenistä ortodokseja. Niin sanottujen kultaisten passien ja veroparatiisitilien omistajista on tullut aggressiivisia isänmaanystäviä. Ei mitään muuta kuin valhetta valheen päälle.
Valheet sortuvat ja murentuvat. Putinistinen valtio on elinkelvoton.
Jonain päivänä katsahdamme paikkaan, jossa se seisoi, eikä sitä enää ole.
Voitto on väistämätön.
Mutta nyt ei saa luovuttaa. On pidettävä kiinni omista mielipiteistä.
Julkaistu Aleksei Navalnyin Instagram-tilillä (@navalny) 17.1.2024
Suomentanut Päivi Kremenenko
182 Suosion hinta